Kävin joskus tässä keväällä
Outokummussa järjestetyllä Huonolla festivaalilla. En saanut
kirjoitettua tapahtumasta aiemmin, joten nyt en ehkä enää ihan
tarkkaan muista, mitä festivaali piti sisällään.
Yksi syy, miksi halusin lähteä
tapahtumaan Joensuusta asti, varta vasten, oli ennakkotiedoissa
mainittu ohjelmanumero vastineeksi Puolangan Pessimismipäiville.
Olen ollut mukana Pessimismipäivien järjestelyissä mukana monena
vuonna ja koin välttämättömäksi lähteä katsomaan, mitä
vinoiltavaa outokumpulaiset ovat keksineet. Luvattua ohjelmanumeroa
ei koskaan tullut. Monta muutakin esitystä jäi toteutumatta, joskin
tapahtumassa pidätettiin mahdollisuus tähän. Luonnollinen huonon
tapahtuman piirre.
Ohjelma, joka lopulta toteutui, oli
huonoa. Oli sanomalehden lukua, joku ”afrikkalainen” tanssi ja
moniosaajaduo, joka ei osannut mitään kunnolla. Pisin ja
muistaakseni huonoin numero oli se, kun mummoikäinen nainen
valmistautui näyttämöllä tanssiesitykseensä. Tapahtuman
juontajan johdolla soitimme kansanedustaja Pekka Raville ja
valitimme, kuinka Pohjois-Karjalasta viedään kaikki. Nytpä
muistinkin, että festivaalin teema oli ”Viekee kaikki”. Ravi ei
muuten vastannut puhelimeen.
 |
| Tässä soitetaan Pekka Raville. |
 |
| Juhlasali sopi festivaalin henkeen. |
Ehkä olen pessimismitouhuihin
osallistumisen vuoksi vinksahtanut, mutta minua Huono festivaali
puhutteli suuresti. Oli vapauttavaa istua tapahtumassa, jonka
sisällön suhteen ei ollut suuria odotuksia eikä siksi myöskään
myötähäpeää tai pettymyksiä aiheutunut. Päin vastoin, nauratti
paljon. Oli ihanaa, että toiset uskalsivat nousta yleisön eteen ja
olla huonoja. Ei myöskään ollut paineita olla hyvä yleisö.
 |
| Lapsetkin osasivat olla huonoja. |
Huonouden salliminen jäi jotenkin
päälle festivaalin jälkeen. Ei ollut kiirettä kirjoittaa tätä
juttua. Ja nyt kun kirjoitin, en tarkistanut yhtäkään taustafaktaa
enkä kielioppiseikkaa. En myöskään palannut muuttamaan jo
kirjoittamiani kohtia sujuvammiksi tai ymmärrettävämmiksi. Kuvien blogiin sijoittamiseen panostin vähän enemmän, mutta sitten en enää jaksanut. Sopiva
huonous on hyvästä.
