Muistutus Joensuun asemanseudun asemakaavasta

Tänään 3.7. jätin Joensuun kaupungin kaavoitustoimelle muistutuksen asemanseudun asemakaavaehdotusta koskien. Ehdotus uhkaa hävittää asemaravintolarakennuksen ja sen viereisen asuinkasarmin.

***

Muistutus asemanseudun asemakaavasta
3.7.2017

Kannatan aseman puurakennusten vaalimista yhtenäisenä miljöönä ja siten asemaravintolarakennuksen ja asuinkasarmin säästämistä asemarakennuksen ja asemapäällikön talon lisäksi.

Alueelle tavoitellaan keskustamaisuutta ja vetovoimaisuutta. Eikö näitä saada, täydennysrakentamisen ja liikennepalvelujen sujuvoittamisen lisäksi, nimenomaan säästämällä monipuolisesti alueen rakennushistoriaa, pitämällä yllä kulttuuriympäristöä ja toteuttamalla avoimia virkistysalueita, kuten puistoja? Jos aluetta halutaan kehittää entistä enemmän niin, että ihmiset oleskelisivat ja käyttäisivät aikaa ja rahaa siellä, tarvitaan miellyttävää ja mielenkiintoista ympäristöä, tiloja, joihin ihmisillä on pääsy sekä maa-alueita ja rakennuksia, joissa on mahdollista järjestää esimerkiksi tapahtumia. Kaavalla halutaan mahdollistaa mm. toimisto- ja liikerakentaminen, mutta kaava-aineistossa jää vähäiselle huomiolle se, että jo olemassa olevat rakennukset olisivat hyödynnettävissä tähän tarkoitukseen. Osa rakennuksista onkin parhaillaan yrityskäytössä.

Ylipäätään rakennusten säilyttämistä ei ole pidetty suunnittelun lähtökohtana, vaikka mm. kaupungin ympäristönsuojelu, Museovirasto sekä useat yhdistykset ja yksityiset henkilöt ovat lausunnoissaan ja mielipiteissään tuoneet esiin tarpeen ulottaa suojelu myös muihin kuin tämänhetkiseen RKY-alueeseen kuuluviin asemarakennukseen ja asemapäällikön taloon. Samaa mieltä ovat 769 Ehjän asema-alueen puolesta -adressin allekirjoittajaa. Kaavaselostuksen mukaan asuinkasarmin siirtämistä on pidetty vaihtoehtona ja asemaravintolan säilyttämistä selvitetty. Rakennukset säästävään kaavaehdotukseen ei kuitenkaan ole päästy tai haluttu päästä, vaikka aineisto esittää tammikuulta 2017 olevan otteen yleissuunnitelmaluonnoksesta, jossa ravintolarakennus on paikallaan (kaavaselostus, s. 30). Tämä osoittaa, että mahdollisuuksia toisenkinlaisiin toteutuksiin olisi.

Kaava-aineistossa korostetaan mm. maisemaa, joka asemalla avautuu Itäsillalta päin saavuttaessa. Asemaravintolarakennus kuuluu olennaisesti tähän näkymään, vaikka tämä seikka sivuutetaankin aineistossa. Myös asuinkasarmi on mahdollista liittää kiinteämmäksi osaksi kokonaisuutta esimerkiksi juuri piha-aluetta kehittämällä ja suunnittelemalla korttelin 5161 uudisrakentaminen niin, että se jättää tilaa myös kasarmin näkymiselle maisemassa.

Aineistosta ilmi käyvät perusteet rakennusten hävittämiselle ovat mielestäni kevyet. Useaan kertaan mainitaan esimerkiksi se, että "Varsinainen historiallisen asemamiljöön kokonaisuus on menetetty ajat sitten." Lisäksi monessa kohtaa ilmaistaan, että asemaravintolarakennuksen ja asuinkasarmin sijainti olisi jollakin tapaa "väärä". Esimerkiksi: "Rakennuksen [asuinkasarmin] rooli kokonaisuudessa on kuitenkin heikentynyt. Rakennukseen on tehty merkittäviä muutoksia ja ympäröivä pihapiiri on ajan saatossa hävinnyt. Myöhemmin rakennettu ravintolarakennus on katkaissut aseman ja asuntokasarmin välisen yhteyden." (Kaavaselostus, s. 19.)

Sen sijaan, että edellä mainittuja pidettäisiin purkamiseen oikeuttavina perusteina, voitaisiin katsoa, että monien alkuperäisten rakennusten ja puistoalueiden jo kadottua jäljellä olevan miljöön vaaliminen olisi entistäkin tärkeämpää. Rakennusten sijoittelu ja eri vuosikymmeninä kaikkiin rakennuksiin tehdyt ulkoasun muutokset tulisi niin ikään nähdä ilmentyminä historiasta, ei rakennusten merkittävyyttä vähentävinä seikkoina. On normaalia, että rakennusten käyttötarkoitus muuttuu ajan kuluessa ja että korjauksia ja muutoksia tehdään sen mukaisesti. Asuinkasarmin osalta aineistossa esitetään olennaisena asiana, että sen pihapiiri on hävinnyt. Hyvällä suunnittelulla piha voitaisiin jopa palauttaa nykyisen parkkipaikan tilalle. Joukkoliikennekatu voisi kulkea asemaravintolan taitse, asuinkasarmin pihan ohi. Kortteli 5161 voitaisiin rakentaa niin, että se joko jakaisi saman pihan asuinkasarmin kanssa tai että piha-alue jatkuisi joukkoliikennekadun molemmin puolin.

Rambollin toteuttamasta rakennushistoriaselvityksestä käy ilmi, että aseman rakennuksista ravintolarakennus on säilynyt parhaiten alkuperäisessä asussaan niin sisä- kuin ulkotiloiltaan. Joensuun asemaravintolarakennus (rakennusvuosi tod. näk. 1949) on monella tapaa harvinainen. Ensinnäkin, asemasta erilliset ravintolat ovat olleet maassamme verrattain harvinaisia. Toisekseen juuri 1940 - 50 -luvuilla rakennettuja asemaravintoloita on mitä todennäköisimmin vähän tai ei lainkaan. Rautatiesopimuksessa (1998) mukana olevista valtakunnallisesti arvokkaista asemakohteista vain neljässä on erillinen asemaravintolarakennus. Niistä lähimpänä Joensuun ravintolarakennuksen ikää on vuodelta 1940 peräisin oleva Haapamäen aseman funkisravintola, joka tyylillisesti on kuitenkin täysin erilainen kuin Joensuun asemaravintola. Rakennushistoriaselvityksessäkin todetaan, että "Valtakunnan tasolla ei ole tehty kattavaa asema-alueiden inventointia ravintolarakennuksen aikakauden rakennuksista." (Joensuun rautatieaseman alue - rakennushistoriaselvitys, s. 64.) Mikäli inventointi joskus toteutetaan ja Joensuun asemaravintolarakennus todetaan harvinaiseksi aikakautensa ja tyylinsä edustajaksi, on rakennuksen purkaminen ollut korvaamaton vahinko. Kolmas erityispiirre on, että ravintolarakennuksessa on edelleen alkuperäisen kaltaista toimintaa Kulttuuriosuuskunta Laiturin harjoittaman kahvilaliiketoiminnan myötä.

Museovirasto huomauttaa luonnosvaiheen lausunnossan, että "RKY-alueiden arvojen säilymisen kannalta on merkittävää, miten alueita ja niiden välitöntä lähiympäristöä kehitetään." (Kaavaselostuksen liite 5, 30/69.) Vaikka asemarakennusta ja asemapäällikön taloa sekä joitakin asemanseudun istutuksia ollaan nyt yksiselitteisesti säästämässä, kutistuu miljöö huomattavasti, mikäli asemaravintolarakennus ja asuinkasarmi puretaan. Herää huoli, voidaanko tulevaisuudessa myös asemarakennuksen ja asemapäällikön talon hävittämistä perustella esimerkiksi sillä, että historiallisen asemamiljöön kokonaisuus on menetetty (jos asemaravintola ja asuinkasarmi on poistettu maisemasta).

Rakennushistoriallisen ja kaupunkikuvallisen merkittävyyden lisäksi haluan tuoda esiin asema-alueen rakennusten sosiaalisen ja yhteisöllisen ulottuvuuden. Toimiessani vapaaehtoistyöntekijänä Kulttuurikahvila Laiturilla olen kohdannut lukemattomia spontaaneja muisteluja ja kertomuksia asema-alueen ja erityisesti asemaravintolan historiaa koskien. Kävijät - kaupunkilaiset, toispaikkakuntalaiset, muunmaalaiset - ihailevat asemanseudun rakennuksia ja kiittävät siitä, että asemaravintolarakennus on aktiivisessa käytössä ja avoinna ihmisille. Olen avoimesti kertonut rakennusten tulevaisuuden olevan vaakalaudalla ja tämä on herättänyt ihmetystä ja närkästystä asiakkaissa ja kulttuurikahvilan esiintyjissä. Rakennusten purkaminen tulee vaikuttamaan negatiivisesti Joensuun maineeseen ja ilmapiiriin kulttuurikaupunkina. Kulttuurikahvila Laituri ja asemapäällikön talossa useina kesinä toimineet kesäkahvilat ovat esimerkkejä kaupunkilaisista itsestään nousevista kulttuuri-, yhteis- ja liiketoiminnoista, joita kaupungin tulisi mielestäni edesauttaa. Edellä mainittujen toimintojen yhtenä olennaisena osana on ollut ja on kulttuurihistoriallinen ympäristö. Toimintoja ei voi sijoittaa menestyksekkäästi minne tahansa. Näen, että tällaisella toiminnalla olisi erinomaiset laajentumisen mahdollisuudet juuri uudella asema-alueella, olemassa olevissa puurakennuksissa ja niiden piha-alueilla. Osaltaan ne lisäisivät alueen keskustamaisuutta ja vetovoimaisuutta niin kaupunkilaisten itsensä kuin matkustajien näkökulmasta.

Maria Korkatti